La Pazin korkeus merenpinnasta iskee vastaan heti lentokentällä. Pelkästään repun heittäminen selkään ja ekat askeleet saivat huohottamaan ja pyörryttämään. Vuorten rinteille rakennettu kaupunki sijaitsee n. 3300 - 4100 metriä merenpinnan yläpuolella, ja ilma on todella ohutta. Aika nopeasti sitä tajusi, kuinka rauhallisesti täällä on syytä ottaa kiirehtimättä yhtään missään tai mihinkään.

Jaoin taksin Evan kanssa, joka majoittui Santiagossa samassa hostelissa ja oli myös matkalla La Paziin. Aina tuntuu löytyvän reppumatkaaja, jolla on sama määränpää ja jonka kanssa tehdään hetki kimpassa matkaa kustannuksia jakaen. Tosin Bolivian hinnat eivät päätä huimaa Chilen ja kalliin Argentiinan jälkeen.

La Pazin katukuva näyttää eksoottisen Etelä-Amerikkalaiselta. Ihmisten piirteet ovat selvästi enemmän alkuperäiskansoilta kuin eurooppalaisilta valloittajilta. Naiset, varsinkin vanhemmat, pukeutuvat paksuihin värikkäisiin hameisiin ja noihin aivan mahtaviin hattuihin. Heille asu on kunnia-asia. Siihen laitetaan helposti useampi satanen, ja parhaimmillaan monen sadan euron hatut tulevat Italiasta!

Missään ei näy isompia marketteja tai kauppoja. Kaikkialla on pikku puoteja, joista monet ovat erikoistuneet vain tietyn artikkelin myyntiin. Kauppaa käydään myös suoraan kadulla. Kaduilla on pikku ruoka- ja mehukärryjä, joista ihmiset tyydyttävät nälkänsä ja janonsa. Värikkäät paikallisbussit ottavat ja jättävät kyytiläisiä ilman sen kummempia bussipysäkkejä, ja ketterimmät matkustajat hyppäävät vauhdissa pois, kun kuski hiljentää pikkuisen vauhtia risteyksessä.

'